Pohdintaa immobilisaatiomateriaalesta

Hyvän hoidollisen immobilisaation saavuttamiseksi uusia immobilisaatiomateriaaleja ja työskentelytapoja kehitetään jatkuvasti.

Perinteisellä kalkkikipsillä hoidetut potilaat muistavat painavat, kutisevat ja eri tavoin hankalat kokemukset kipsihoidosta. Nyt kalkkikipsit ovat saaneet monia uusia haastajia eri materiaaleista, kuten lasikuitu, muovi ja jopa ns. puukipsi. Kaikilla materiaaleilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Kokemuksenkin kautta on huomattu, että yksi materiaali ei sovi kaikille potilaille ja kaikkiin vammatyyppeihin, vaan tarvitaan useita eri vaihtoehtoja, minkä uudet kehittyneemmät materiaalit ja hoitosovellukset ovat mahdollistaneet.

HYVÄASENTOINEN RANNEMURTUMA

Perinteisesti hyväasentoinen rannemurtuma on hoidettu pumpulivanupehmusteisella kalkkikipsilastalla, mikä kiinnitetään sidoksilla tukemaan vammautunutta rannetta. Kalkkikipsilläkin saadaan hyvä lopputulos, etenkin jos pehmusteiksi valitaan nykyisin käytettäviä liimautuvia huopapehmusteita ja kalkkikipsiä vahvistetaan kipsauksen ammattilaisen käyttämillä keinoilla.  

Kalkkikipsi on perinteinen ja siksi useimmille tuttu ja "turvallinen" vaihtoehto. Märkä kalkkikipsi kuitenkin kuivuu hitaasti ja siksi kalkkinen rannekipsi usein murtuu, murenee tai katkeaa ja hoidollinen tuki menetetään. Turvotuksen laskettua sidoksilla muotoiltu kipsituki löystyy. Lisäksi venyvät sidokset venyttyessään löystyvät ja immobilisaatio menetetään. Pehmusteena käytetty pumpulivanu ei suojaa luisia ulokkeita riittävästi ja vanua käyttämällä menetetään kipsin tukevuutta merkittävästi. Yksi vanukerros vähentää 7% immobilisaatiota, eli kahdella kerroksella vähennystä tulisi jo 14%, ja se on paljon!  Lisäksi vanupehmuste irrallisena pehmusteena saattaa "rullata" ja "myttyyntyä" kipsin alla ja näin aiheuttaa kipsilastan siirtymisen ja valumisen rystysten päälle ja peukalon tyveen, jolloin tuki ei enää ole siinä kohdassa, mihin se oli tarkoitettu. Potilaalle voi seurata ikäviä komplikaatioita, jos kipsi alkaa painaa, hiertää tai hangata. Näitä ongelmia pystyy kipsauksen ammattilainen kuitenkin erilaisilla teknisillä valinnoilla ennaltaehkäisemään.

Kun kipsauksen ammattilaisella on eri immobilisaatiomateriaalit käytettävissä, hoidetaan hyväasentoinen rannemurtuma useimmiten henkilökohtaisesti potilaalle tehtävällä Soft Cast -ortoosilla. Ortoosilla saavutetaan murtumakohtaa täydellisesti tukeva, kestävä ja kuiva lopputulos 30 minuutissa. Tuki on huomattavasti kevyempi, tukevampi ja kestävämpi, kuin perinteinen kalkkikipsi sidoksilla. Ortoosin etuna on, että potilas voi helposti itse säätää ortoosin tukevuutta niin, että se tukee aina parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka ortoosin periaatteessa saisi pois kädestä, ei sitä hoidon alkuvaiheessa saa tehdä. Hoidossa edetään lääkärin ohjeiden mukaan ja  ranteen liikeharjoittelu aloitetaan usein vasta hoidon neljännellä viikolla. Tuolloin kipsin voi hetkittäin ottaa pois ja varovasti kuormittamatta jumpata rannetta annettujen ohjeiden mukaan. Soft cast -tuessa ei ole irrallisia myttyyntyviä pehmusteita ja se asemoituu ja pysyy aina tukevasti oikealla paikalla.

Käytännössä on huomattu viitteitä siitä, että murtunut ranne kuntoutuu kipsiortoosilla hoidettuna hyvin toimivaksi kädeksi huomattavasti nopeammin - kuin kiinteässä neljän-viiden viikon lastahoidossa hoidettu rannemurtuma. Lisäksi potilas ei tarvitse,  ja kysyttäessä, ei yleensä edes halua mitään fysikaalista hoitoa, koska ranne on parantunut  hyvin toimivaksi kädeksi !!

Soft Cast -ortoosien kohdalla nykypäivänä yleisesti käytetty termi "avattava kipsi" on hieman harhaanjohtava, koska voi syntyä käsitys, että kipsi otetaan pois, vaikka hoidollisesti niin ei ole tarkoitus. Parempi termi olisi ”säädettävä kipsi”, koska hoidon aikana kipsi pidetään lääkärin ohjeen mukaan kädessä, mutta sen istuvuutta voi potilas itse säätää. Säätökipsin merkittävänä hyötynä on käytännön kokemuksiin perustuen huomattu, että hoito-ohjeita noudattamalla potilas kuntoutuu työkykyiseksi lyhyemmällä sairauslomalla ja myös fysikaalisen hoidon tarve vähenee.

STABIILIN NILKKAVAMMAN / MURTUMAN HOITO

Kalkkikipsillä hoidetaan nykyisin stabiileja nilkkamurtumia enää harvoin. Tilalle ovat tulleet erilaiset valmistuet, esim. Walker -kengät ja aircast -tuet. Valmistuet ovat hoidollisesti helppo ratkaisu, mutta potilaan kannalta ei välttämättä paras ja kätevin vaihtoehto. Esimerkiksi Walker saapas on iso hiostava ja kankea käytössä, se on myös suojattava kurakeleillä, mikäli tuki on tarkoitus pitää yölläkin jalassa. Vaihtoehtoisesti illalla nukkumaan mennessä pitää suojata "kenkä" etteivät vuodevaatteet likaannu.

Yksilöllisesti potilaalle tehtävä Soft Cast -saapas on nykypäivän vaihtoehto. Jälleen kerran - kevyt, läpihengittävä, tukeva ja erittäin kestävä tuki, mikä on helppo suojata ulkona liikuttaessa kipsikengällä. Ainoana miinuksena on Soft cast materiaalin työstäminen, mikä vaatii kokemusta ja ammattitaitoa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Kun eräälle potilaalle vaihdettiin valmistuen tilalle hänelle henkilökohtaisesti valmistettu kipsiortoosi, hän totesi tyytyväisenä osuvasti: "Se mikä on suunniteltu kaikille sopivaksi - ei sovi hyvin kenellekään"

Nykyisin ihmiset ovat yhä paremmin tietoisia eri hoitovaihtoehdoista ja arvostavat  immobilisaatiokehityksen tuomia henkilökohtaisia ortooseja.

CastCare Kipsauspalvelut Oy tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa korkealaatuista immobilisaatiohoitoa myös yksilöllisten Soft Cast -ortoosien avulla.